TARVITAANKO SUKUPUOLILAKIA?
Valtakunnassa on kuohunut ns. Translain johdosta, jossa perinteisiä määritelmiä ihmisen sukupuolesta on säädelty ja määritelty uudestaan. Onko tässä menty oikeaan suuntaan? Eli perimmäinen kysymys kuuluu: Mikä Tasavallan suhde yksilövapauteen tulisi olla? Suomi on vapaa tasavalta, olisiko asiassa riittänyt hurjan säätämisen sijasta yksinkertainen päätöslauselma: Jokainen ihminen ja yksilö saa olla kuka haluaa, mitä haluaa ja miten haluaa?
Asia ei ole ristiridassa muiden tahojen kanssa, esimerkiksi kouluopetuksessa riittää hyvin kun ns. vähemmistöoikeudet kerrotaan tavalliseen tapaan oppilaille ja suomen lainsäädännöstä kerrotaan avoimesti kansan uusille sukupolville. Pitääkö se säätää erikseen, kuinka kauan itsensä mieheksi tunteva nainen tai sukupuolettomaksi perinteiseen tapaan tunteva transhenkilö tulee olla "uusi minä" jonka jälkeen hän pääsee julkiseen vessaan? Eikö se riitä, että siellä WC:ssä käyttäydytään kunnolla eikä tirkistellä toisenlaisia kansalaisia? Miten tämä pitäisi ajatella? Adoptio-oikeuksissa taas pätee vain yksi asia, lapsen etu, siellä missä lapsen on hyvä olla, on oikea paikka ja vanhempi lapselle elää. On huomattava ja myös luotettava ns. vähemmistöjen toimintaan, että he kertovat esimerkiksi ns"tavalliseksi" kasvavalle lapselle siitä, miten ns "Tavanomaiset" perheet elävät ja mitä eri vaihtoehtoja lapsella on elämässään. Vähemmistöjen tahdikas toiminta takaa myös heille parhaat oikeudelliset toteutumismahdollisuudet tasavallassa.
Sääntöjen tarkassa säätämisessä piilee ihmisten todellisen jaottelun vaara: Kun pyrimme kaikkien ihmisten tasa-arvoon, eikö meillä pitäisi olla kaikkien käsittettävät, yksinkertaiset ja universaalit lait ja asetukset, joilla tavallinen makkaransyöjä-keräilijä- homo sapiens proletaarus - rodun edustaja ei tuntisi itseään ykskaksk kaiken runsauden ja ihmismäärän keskellä itseään kummajaiseksi?
Kommentit
Lähetä kommentti